HUPS, nyt oon tosiaan jättäny blogin ihan retuperälle.. Pikkuneidin kanssa aika menee niin hurjaa vauhtia ja tekemistä riittää. Kun on hetki omaa aikaa hengähtää niin sillon on niin paljon puuhaa että ei oo blogin kirjottaminen tullu mieleenkään, muiden blogeja oon kyllä lukenu. :D Noh, yritän nyt ryhdistäytyä ja kirjotella blogiin edes jotakin kuulumisia välillä. Vaikka sitten lyhyesti, tosin sitä taitoo en osaa, jaarittelen aina liian pitkästi, mutta voihan sitä yrittää edes..
Yhdet kisat oli vielä syksyllä Jaakolla ja Ninnillä Varkaudessa ja sieltä tuloksena radalta nolla virhettä mutta muutama sekunti yliaikaa, kolmas sija. Hyvä rata oli kaikenkaikkiaan. Ei vaan vauhti riitä Ninnillä aikoihin ellei oo ihan superpäivä ja hyvä tuuri, vielä ei oo näkyny. Ninni teki hienon pelastuksen kepeille, ihanku ei ensin ois tajunnu koko keppejä ja sit yhtäkkiä huomas että hups piti mennä kepeille ja hyppäs oikeelle puolelle ekaa keppiä.. näytti jo että meinas alottaa väärin tai mennä kokonaan ohi. :D
Syksyn treeneissä teemoina on ollu mm. kepit ja putki-kontakti erottelut sekä paljon takaakiertoja ja välistävetoja. Kepeille tehtiin useammissa treeneissä eri kulmia ja itsenäistä suorittamista. Kepeillä Ninni on ollu kyllä supertaitava, en mä tiennykään että se on oikeesti niin taitava. Haki alotusvälin hyvin vaikeistakin kulmista ja suoritti kepit varmasti joka kerta, hieno Ninni! Putki-kontakti erottelut on vaikeita edelleen, vaikka kyllä ne treeneissä rupes ihan hyvin sujumaan mutta aluks tuli aina virhe ja haluttu este piti topakammin näyttää Ninnille. Minkäs sille voi että kontaktit on vaan niiiiiiin kivoja.. Tässäpä yksi treenivideo alkusyksyltä.
Varkauden kisojen jälkeen vaihdettiin ohjaajaa ja minä pääsin taas sekoilemaan agitreeneihin. Kolmet treenit taisin ehtiä Ninnin kanssa vetämään ennen joulutaukoa. Ja huhhuh, kyllä oli oma pää jumissa ja jalat kömpelöt, varsinkin ekassa treenissä. Tuntu ettei tajunnu enää yhtään miten radalla pitäs ite liikkua ja ohjauskuvioiden ajotukset oli ihan pielessä. Noh, nämä lähti korjautumaan tietenkin heti kun oli ohjaaja neuvomassa missä meni pieleen. :D Ja varmistelu, se vaan jatkuu, mä jään odottamaan Ninniä liikaa ja sit oon myöhässä seuraavassa kohdassa. Täytyis luottaa että Ninni osaa jo hoitaa tilanteet kun oon sille esteen näyttäny ja edetä jo reippaasti ite. Millonkahan mun pää tämän tajuais ja osais toimia sen mukaisesti. Siinäpä haastetta tähän vuoteen.
Ja voi meidän höppänää Ninniä.. ongelmat alko taas kun siirryttiin hallitreeneihin, Ninni ei tykkää tuosta hallista yhtään, ei oo koskaan tykänny. Stressaa ja pelkää heti kun tullaan hallin ovesta sisään, siihen asti se kuitenkin vetää innokkaasti kun tullaan treeneihin, mutta kun kesken treenien käy ulkona ja tulee takas halliin niin eipä haluaisi pikkukoira enää takaisin vaan jarruttelee koko matkan halliin. Ninni siis läähättää ja tärisee odotteluajat treeneissä, sitten kun oma vuoro koittaa niin intoa kyllä löytyy mutta väkisin jo toisella kierroksella vauhti on paljon hitaampaa, niin paljon on mennyt energiaa turhaan stressailuun odotellessa. Oivoi. Ja kylläpä siinä ohjaajan into ja keskittyminenkin kärsii kun huomaa jälleen kerran ettei koiralla ole kivaa tuolla hallissa seisoskellessa. Tämän takia jäätiinkin nyt kevään yhteistreeneistä pois, ei oo meidän mielestä oikein eikä kivaa aiheuttaa Ninnille turhaa stressiä ja epämukavaa oloa, se kun ei enää niin nuorikaan ole. Taitaa vanhuuden höperyys vaivata kun on tullut niin araksi äänille, niitä se todennäkösesti hallissa pelkää. Siellä kun voi olla yhtäaikaa melkein parikymmentä koiraa ohjaajineen niin melu nousee välillä aika kovaksi.
Tästäpä päästään hyvin tämän vuoden tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Nyt on siis tarkoitus treenata omatoimisesti ja saada hallista Ninnille kiva paikka, käydä treenaamassa päivällä kun hallissa on hiljaista ja kattoo miten Ninni reagoi. Muutamat ACE-treenit olis tähän väliin myös kivat että sais vähän ohjausta myös, katsotaan saadaanko aikaseks vai ollaanko liian laiskoja, nykyään tuntuu että tekemistä on niin paljon ja päivässä liian vähän tunteja. Kisalisenssin meinasin ottaa tälle vuodelle ainakin vielä, mutta kisoissa käydään täysin Ninnin ehdoilla, se kun ei meille ole pääasia ja kun ei nuo ajat tahdo puhtaisiin nolliin riittää niin en edes haaveile kolmosiin nousemisesta Ninni kanssa. Harrastellaan ja kisaillaan niin kauan kun se on mukavaa sekä Ninnille että ohjaajalle. Toiveena ja tavoitteena on että pysytään terveinä, jaksetaan harrastaa yhdessä ja ennenkaikkea pitää hauskaa! :)
Ninni on nyt ollu joulutauolla agista kohta kuukauden, lomansa se on ansainnutkin. Ollaan tehty pitkiä lenkkejä ja Ninni on saanut kirmailla metsissä myös vapaana nauttien lumesta. Jouluaattona Ninni hauskuutti meitä taas omalla innokkuudellaan, paketit on Ninnin mielestä niiiiin ihania. Ninni ois halunnu avata kaikkien paketit, hyppi ja juoksenteli tohkeissaan ympäri huonetta kun paketteja jaettiin ja yritti repiä pakettien kulmista jos vaan kiinni sai. Voi sitä koiran riemua kun sai avata omia pakettejaan! :) Tämmöset kuulumiset tähän vuoden alkuun, yritän päivitellä blogiin kuulumisia kunhan päästään taas treenin makuun.
